Ruoholahti - Gräsviken

Tarkoititko =>Jätkäsaaren asukasnettiä?

Tiesitkö, että Ruoholahden kanavan eteläpuoliset asunnot kuuluvat Jätkäsaareen, vaikka osan postinumero on 00180 Helsinki.

Länsisatamassa kaupunginosat Ruoholahti ja Jätkäsaari ovat kuin siamilaiset kaksoset. Ruoholahden kanavan ympäristä kuuluu postinumeroon 00180 Helsinki, muun Ruoholahden kanssa, mutta kanavan eteläpuoli silti kuuluu Jätkäsaaren kaupunginosaan. Vasta alueet Välimerenkadun kaakkoispuolella kuuluvat postinumeroon 00220 Helsinki.

Niinpä meidänkin asukasnettimme kattavat usein molempia kaupunginosia yhtaikaa. Nettisivun otsikkokentässä (URL) voi silloin näkyä ruoholahden.net tai jatkasaaren.net siitä riippumatta, kummasta sivustosta olet tullut.


Uimahalli tehdään hidastettuun tapaan

-> Kaupungin valtuuston päätökseen tästä

Kaupunki siis päätti toimia pitkän kaavan mukaan. Halli saataneen joskus vuonna 2019. Ruoholahden halli pantin nurin joskus 2010, en edes muista. Eli noin yhdeksan vuotta ilman hallia. Tämä on huono uutinen uimareille ja koko alueen asukkaille. Hyvä uutinen on se, että jotain saattanee tapahtua. Varmuutta ei ole.

Kunnon hallin olisi saanut aikaiseksi Suomen nousukauden tyyliin kahdessa vuodessa nuijan kopautuksesta eli se olisi ollut valmis jo v. 2012. OIkein toimien ei vanhaa olisi sitä ennen edes hävitetty. Jos muuten sijoitus uimahalliin antaa asukkaille 4% tuoton sijoitetulle pääomalle (mm. pisara-radalla se on miinus 200%), niin 100 miljoonan sijoituksesta kansalaiset häviävät 4 miljoonaa joka vuosi, eli yhdeksän vuoden viivästymisestä 36 miljoonaa euroa.

Hallin oikea rakentaminen vaatii sinänsä vain 30-40 miljoonaa...

Nyt vain toivotaan ihmettä, että edes joskus se tulee.

Ks. B. Ekengrenin ehdotus

Lasse I Jätkä, himouimari


Intian presidentti vierailulla Ruoholahdessa

Ruoholahdessa on FINPROn toimisto. Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Tehtävämme on tuoda kasvua Suomeen. Finprossa työskentelee yli 200 asiantuntijaa yli 57 toimipisteessä 40 eri maassa.

Viikko 2014-10-13 (ma) ja 2014-10-16 (pe) oli kiireinen Ruoholahdessa. Finprossa oli maanantaina   vieraana. Heidän missionsa on aktivoida Suomen ja Intian välistä kauppaa eri tavoin..

Päävieras 2014-10-16 oli intian presidentti Pranab Mukherjee. Hän haluaa kaksinkertaistaa kaupan. Intia katsoo nyt Pohjoismaihin, kuten Suomeen. Intia haluaa laatua halvan hinnan sijaan. Intia ei halua sidonnaisuuksia Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Suomi on hyvä kumppani, ilman mitään jännitteitä ja paljon mahdollisuuksia. Suomi saa suuret ostokykyiset markkinat. Intia saa nopeaa teollista kehitystä.

Ruoholahti onkin tällaisen kehityksen ydinalue Suomessa. Niin näidenkin nettisivujen tekijä on yhä enemmän suuntautunut Intiaan, ei ohjelmointia ulkoistamassa, vaan asiakkaita hakemassa.

"Äkälintujen hupioppimisen" eli Angry Birdsin Fun Learningin edustaja Pär Adler kertoi näistä palveluista. Suomi osaa opettamisen. Suomi tekee nyt oppimisesta entistä hauskempaa ja tehokkaampaa pelillistämisen avulla.

Kyllä se hintakysymys  kuitenkin pilkisteli seminaarissa. Esimerkkinä oli satelliitin lähettäminen. Intia kykenee lähettämään sellaisen radalleen 10% kustannuksilla USA:an verrattuna. Liikemiehet myös toistivat koko ajan lounaalla, että hinta hinta ja hinta. Ehkä Suomen on ajateltava asia oikein. Hinta luo volyymin, kuten H&M ja Ikea todistavat. Ja Intia on volyymin mahdollistaja ei vain halvoin tuotantokustannuksin vaas suurin ostovolyymein.

Lasse I Jätkä - miljoonakaupunkien materiaalinjalostusyrittäjä, Intia, Nepal


Palveluhakemisto kaikista alueen palveluista!

=>Palveluhakemisto  kertoo alueen kaupat ja muita palveluita. Hakemistoa täydennetään mahdollisimman kattavaksi. Täydennä sinäkin. Lähetä palautetta! => lassella@hotmail.fi


Me saamme uimahallin! Kiitos kaikille adressin allekirjoittajille!

Kaupunki on päättänyt, että Bunkkeriin rakennetaan uimahalli. Se vuokrataan yksityiselle sijoittajalle, joka valitaan tarjouskilpailun perusteella. Tarjouskilpailu alkaa lähiaikoina. Hallin on määrä olla valmiina 2019, kun viereen rakennetaan koulu. Halli siis viivästyy kolme vuotta asukkaille annetusta edellisestä lupauksesta (2016).

Bunkkerin alimpaan kerrokseen tulee uimahalli. Sen päälle rakennetaan liikuntatilat. Liikuntatllojen yläpuolelle rakennettaneen asuntoja. Vastoin aikaisempia tietoja hallin ylimmät kerrokset voidaan jopa purkaa. Bunkkeri ei nimittäin ole suojeltu rakennus. Purkamisen kustannukset olivat aiemmin esteinä. Se este on nyt unohdettu.  Meillä on siis vähintään mielenkiintoisia arkkitehtuuri-iloitteluja tiedossa.

Bunkkeria ennen Ruoholahden urheilutalo purettiin muka tarvitun kauppakeskuksen tieltä. Liikuntavirasto menetti silloin hallin. Nykyajattelun mukaan liikuntavirasto voi joutua luopumaan jostain muustakin urheilutilasta, vanhoja menetyksiä ei enää lasketa. Sellaista on kaupungin johdon epäreilu toiminta. Halli saattaa siirtyä myös Urheiluhallit Oy:lle, jolla on toisenlaiset oikeudet tehdä bisnestä kuin Liikuntavirastolla ehkä asukkaiden iloksi, ehkä ei.

Mitään tietoja hallin tulevista asiakashinnoista ei ole saatu.

Hallin takana asuvat rionkatulaiset tietysti toivovat, että ei sitä rakennusta ainakaan saa korottaa nykyisestä, sillä jo nyt se pimentää auringon talvisin.

Ilman adresseja ja painostusta halli olisi voinut venyä vaikka kuinka pitkälle. Halli toteutetaan yksityisesti mm. allekirjoittaneen kirjoittelun mukaisesti. Siinä on tietysti omat riskinsä ja joku pääsee tienaamaan. Kaupunki olisi itse ollut paras lainan hakija. Nyt sijoittaja tekee tietysti tilin asiassa. Mutta hyvä niin, ettei olisi uimahallin jano väärin sammutettu.

Asiasta kirjoitti HBL. En löytänyt linkkiä mistään.

Lasse I Jätkä


Metsään on tullut jo syys - niin myös Ruoholahteen

 


Kohta joutuu armas aika!

Niin se oli keväällä...


Eteläisten kaupunginosien paikalliskehittämisen verkostoitumis-ja ideointipaja

Ruoholahtelaisia kiinnostanee valtava innostus saada Lapinlahden sairaalan alueesta mahtava elämys kaikille. Klikkaa kuvaa!

Tilaisuus kokonaisuudessaan pidettiin 2014-4-14 Annankulmansalissa, Annankatu 14 D. Ohessa ensin muutama kuva, klikkaa:

Muutkin videot
Videot tilaisuudesta.
Thumbnail Thumbnail Thumbnail Thumbnail Thumbnail


Klikkaa...

Adressi luovutettu. Taistelu jatkuu.
Tämä on aina voimassa, kunnes voitamme: adressi uimahallin puolesta!


Kevät tulee

Jaana Merenaalto


Uimahalli etenee, puoli tuhatta nettinimeä + paperiset päälle

Kiitos, innokkaat adressin allekirjoittajat. Meitä on nyt yli 500 ja paperisia allekirjoituksia on lisäksi keruussa. Toivon, että saamme sen uimahallin - ja samalla opimme jotain yhteisöllisyydestä tulevia aikoja varten. Tavallisten ihmisten äänen pitää kuulua eikä se kuulu, ellemme itse toimi.

Minä uskon nyt oikeasti, että tulemme saaman sen uimahallin ja niin pian kuin mahdollista. Siihen alkaa muuten tulla lakisääteinen pakkokin, nimittäin rakennettavat koulut tarvitsevat liikuntatilansa. Ja lapsia tuleekin alueelle 20% enemmän kuin on arvioitu! Pisteet ovat jo menossa SDP:lle, SKP:lle ja Kokoomukselle.

Miksi siis vielä vitkuttelevat: Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja RKP? Eivätkö ihmisten oikeutetut tarpeet ja vaatimus rehellisyydestä kiinnosta?  Turhan matkustelun lopettaminen? Urheiluministeri? Suomalaisten etuunko ei kuulu Etelä-Helsinki? Simma på svenska?

Katso lisätietoja.

Vauhdita sinäkin uimahallimme toteutusta. Allekirjoita adressi uimahallin puolesta!

Lasse I Jätkä


Tällainen voi asukasnetti olla, ks. Merikartano

Asukasnetin on tarkoitus antaa asukkaille ja myös päiväasukkaille eli työssä käyville ja opiskelijoille ym. nopeasti tarkkoja tietoja alueesta. Esimerkiksi virastot ja jotkin kaupallisekaan toimijat eivät ennätä kertoa toiminnastaan oikein, ja vain palautteen kautta niihin vaikuttaminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Tietenkin mekin teemme virheitä emmekä huomaa moniakaaan tärkeitä asioita. Hommat sujuu parhaiten, jos alueen ihmiset itse antavat tietoja tai sitten sovitulla tavalla jopa päivittävät tietoja itse. Esimerkkinä on apteekkarimme, joka kertoi apteekistaan sähköpostilla ja jopa oli tiedote netissä noin tunnin kuluttua kaikkien ulottuvilla.

Merikartanossa on monia tietoja. Osa niistä löytyy suoraan taloyhtiön tai rakennuttajan nettisivuilta. Osa tulee ilmoitustauluilta valokuvina. Osan kertovat asukkaat itse. Hienoja valokuvia olemmekin saaneet sillä tavalla. Joskus asiat ovat myös mielipiteitä sinne ja tänne, mutta ei maailma siitä parane, että vaietaan. Kerrotaan mieluummin kaikki näkemykset.

Katsokaa nyt siten Merikartanoa esimerkkinä, onko se hyvä vai huono, mutta tietoja löytyy ja kenties innostaa muita tekemään parempaa.

Vasemmalla puolella sivua on sitten Merikartanon alivalikkokin näkyvissä:

Lasse I Jätkä


Jätkän asukkaat tyytymättömiä Tyynenmerenkadun ruuhkauttamiseen

Lehtitietojen mukaan Tyynenmernekadulle rakennetaan lisäkaista, jonka tarkoitus on helpottaa laivasta ajoa Mechelininkadun suuntaan. Asukkaat ovat kuitenkin siitä närkästyneet eikä syyttä. Järjen häivää ei ole, jos aikoo työntää lisää liikennettä Mechelinkadulle tai keskustaan. On paljon parempi suunnata lisäliikenne alkuperäisten suunnitelmien mukaan Crusellin siltaa pitkin Länsiväylälle, Kehä I:lle ja Kehä II:lle ja sieltä edelleen länteen ja pohjoiseen.  Terminaalin toimintoja kasvatetaan lännen suuntaan, mikä entisestään perustelee Crusellin sillan käyttöä ruuhkan purkuun.

Ihmiset arvelevat, että ratkaisua ollaan tekemässä eniten maksavien omistusasukkaiden tahdon mukaan. Esitetty perustelu siitä, että Crusellin silta ei kestäisi, väittää sillan tilaajien ja suunnittelijoiden ammattitaidon olevan ala-arvoista. Eihän se voi olla mahdollista, eihän?

Mutta mitä mieltä ovat ruoholahtelaiset? Kirjoita minulle lasse@lassella.com

Lasse I Jätkä

Saimme kommentin, siten palaamme kohtaan ammattitaidoton tai jostain muusta syystä riittämätön suunnittelu:

 

Silta on suunniteltu ja rakennettu vain yksikaistaiseksi suuntaansa. Liikennemäärien oleellinen kasvattaminen ei onnistu ilman rakenteellisia muutoksia. Sillan kantavuuslaskelmista en tiedä, mutta luulisin niiden noudattelevan suunnittelulähtökohtia. Toinen asia ja vielä tärkeämpi on sillan molempien puolien liikennejärjestelyt, jotka nekään eivät puolla liikenteen oleellista lisäämistä. Tällaisesta lisäämisestä olisi välittömänä seurauksena Ruoholahden puolen tukkeutuminen, nykyisilläkin liikennemäärillä Itämerenkadun risteys on tukossa.

Juha Vanonen


Mainoskontaktit alueella

jatkasaaren.net ja ruoholahden.net ovat tehokas keino tavoittaa Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaat joka päivä joka hetki. Me emme tavoittele Rovaniemen markkinoita emmekä Kauniaisia ja Vesalaa.  Me tavoitamme varsin hyvin oman alueen asukkaat.  Ja he ovat sinusta kiinnostuneita. Ota yhteys: lasse@lassella.com.


Tiedotusyhteistyö

Jatkasaaren.net ja ruoholahden.net ovat sopineet aloittavansa yhteistyön Ruoholahden sanomien kanssa. He tekevät paperilehteä ja me teemme nettisivustoa. Kummallakin on omat piirteensä. Toivomme yhteistyön koituvan asukkaiden, työssäkäyvien ja mainostajiemme eduksi.


Ks. kaupungin sivua "Uutta Helsinkiä":

=> Katso omassa ikkunassaan


Aiotko yrittäjäksi? Tutustu Yritys-Suomeen:

=> Katso omassa sivussaan.


Asumista ja huipputekniikkaa meren äärellä

Ruoholahti on Länsisataman ensimmäinen alue, joka on kunnostettu asuinkäyttöön. Ruoholahdessa tulee sen valmistuttua olemaan kaikkiaan noin 8 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa. Alueelle kulkee metro, raitiotielinja ja useita busseja.

Tuskin oli Nokian tutkimuskeskus poistunut, kun sen jo valtasivat uuden ajan airuet Jolla ja Supercell. Vielä muistamme Kaapelinkin ajalta ennen kännyköitä.

Kaupunkirakenne

Ruoholahti laajentaa kaupungin keskustaa länteen. Sen perusrakenne on perinteisen kaupunkimainen: julkisten ja yksityisempien tilojen hierarkia umpikortteleissa on selkeä. Alueen keskipisteenä on meri – itse Ruoholahti ja kanava. Tärkeimmät julkiset ulkotilat ovat veden läheisyydessä. Rantaa pitkin kulkee rantabulevardi. Suunnittelun tavoitteena on ollut viimeistelty, korkealuokkainen kaupunkikokonaisuus, jossa painopiste on rakennusten ja veden välisessä vuorovaikutuksessa.

Kaapelitehtaan, Alkon ja voimalaitoksen teollisuusrakennukset sekä sataman tiiliset varastorakennukset muistuttavat Ruoholahden historiasta. Ruoholahdessa on sekä asuin- että toimistorakennuksia. Toimitilat muodostavat alueen pohjoisreunalle muurimaisen vyöhykkeen, joka suojaa asuinaluetta ja kanavapuistoa liikenteen häiriöiltä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat pääosin metroaseman yhteydessä ja Alkon Porkkalantalossa. Lisäksi asuinkortteleiden katutasossa on liiketiloja.

Arkkitehtuuri

Ruoholahti on tiiviisti rakennettu kaupunkimainen alue, jossa yhdistyvät nykyaikaiset ja korkealuokkaiset asuinkorttelit sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet. Ruoholahden kanava on saanut runsaasti tunnustusta laadukkaasta suunnittelustaan ja toteutuksestaan. Alueella on käytetty moninaisia rakennusmateriaaleja ja –ratkaisuja: betoni- ja tiilielementtejä, paikalla muurattuja rakenteita, lasia ja terästä. Alueen suunnittelusta on käyty useita arkkitehtikilpailuja. Ruoholahden kaupunginosalle on myönnetty myös lukuisia arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnittelupalkintoja.

Asuminen

Ruoholahden asuinkorttelit ovat kolmelta sivulta umpinaisia ja avautuvat kadulle puolijulkisten sisäänkäyntipihojen kautta. Asuinrakennuksissa on tavallisesti 5-6 kerrosta. Rakennusten arkkitehtuuri on johdonmukaista ja rauhallista, julkisivut ovat useimmiten vaaleita. Pohjakerros muodostaa rakennuksille jalustan, johon voi sijoittua mm. liiketilaa. Kanavaa reunustaviin asuinrakennuksiin on sijoitettu erilaisia asuntoja. Samassa rakennuksessa voi olla monen tyyppisiä asuntoja – omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Ruoholahdessa on monipuolinen väestörakenne ja paljon suuria asuntoja. Asukaspysäköinti tapahtuu katumaisilla pysäköintialueilla, pienissä parkkihalleissa ja paikallisissa pysäköintilaitoksissa.

Toimitilat

Ruoholahdessa on tarjolla keskustan edut; hyvät liikenneyhteydet, hyvät palvelut ja riittävän paljon muuta toimitilaa synergian synnyttämiseksi. Alueella on myös lukuisia pienempiä informaatioalan yrityksiä. Kasvu jatkuu edelleen; uutta toimitilaa saadaan alueen luoteisosaan siellä toimivan voimalan hiilivarastojen paikalle. Tämä uusi toimitilakeskittymä niveltyy saumattomasti Ruoholahden kaupunkirakenteeseen. Viereiset Alkon tehdas ja pääkonttori kunnostetaan Helsingin Käräjäoikeuden käyttöön. Ruoholahdessa on työpaikkoja tällä hetkellä noin 9 800. Kun alueen kaikki toimitilat ovat valmiina, tulee työpaikkoja olemaan noin 13 000.

Kaapelitehdas, viisi hehtaaria kulttuuria

Arkkitehti Wäinö G. Palmqvistin 1940-luvulla suunnittelema Nokian kaapelitehdas Ruoholahdessa on muisto menneestä. Kun tehtaan toiminta lopetettiin, Nokia alkoi vuokrata tiloja taiteilijoille. Kaapelitehtaasta muodostui itsenäinen kulttuuri- ja taidekeskus 1990-luvulla. Tehdasta hallinnoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kaapelitehtaalla työskentelee päivittäin tuhansia ihmisiä. Kulttuurikeskuksessa on mm. taiteilijoiden ateljeita, pienyrityksiä, työpajoja, taidekouluja, kaksi radioasemaa, kolme museota, tanssiteatteri, urheilutiloja sekä ravintola. Tehdas on pinta-alaltaan yksi Euroopan suurimmista kulttuurikäytössä olevista tehdasrakennuks

Theme by Danetsoft and Danang Probo Sayekti inspired by Maksimer